torstai 21. tammikuuta 2016

Niin, että halkeen


Häjyn kanssa sitä tuntee onnistuneensa jossakin, vaikka sen epävarmuus luokin minulle haasteita, mutta samalla se opettaa. Ja vitsit miten mä tykkäänkin tosta koirasta, se tuli todettua taas tiistain ohjattujen jälkeen. Ja tiedättekö miten hyvä fiilis tulee, kun ulkopuolinen ihminen, joka on vielä täysin vieras, nähnyt sut ja sun koiraa kaksi kertaa, yhteistä tekemistä vain vähän, toteaa, miten hyvin koira tottelee ja kuuntelee. Niinpä, niinhän se oikeastaan tekee ja siitä mä tykkään Häjystä, se on varma. Sen kanssa on tosi huoletonta koska se ei välitä mistään, sitä ei kiinnosta muut koirat, vaikka se lähtis, se pysähtyy sillä siunaaman sekunnilla, kun mä niin sanon. Vaikka Häjyssä on asioita ja piirteitä joita en halua, enkä toivo seuraavalle koiralle, siinä on paljon sellaista mistä koirassa tykkään ja mitä toivoisin seuraavallekin. Ennen kaikkea se miten hyvin se kuuntelee ja se, miten se koira tottelee.

Voin huoletta antaa sen rallattaa pitkin hallia loppu palkan kanssa vaikka siellä olisi toinen koira, se ei sinne mene, hyvä jos vilkasee päinkään. Ja siinä kaikessa tohinassa mikä sillä on, kun saa maailman parhaan palkkansa, vaikka se saa kaahottaa ympäriinsä, se kuuntelee. Kun mä käsken sen lopettaa, se tekee niin, se ei kyseenalaista. Se on hirvittävän nöyrä. Tosin, sitä se ei ole kaikille, muita se kuuntelee ja tottelee jos sitä huvittaa. Tietenkin se kotona uskoo molempia.

Just nyt mulla on tosta koirasta taas niin hyvä fiilis, kun vaan muistan itse, että se on epävarma eikä sille voi antaa palautetta samanlaisesti mitä esim. Rockylle, niin meillä pelaa tosi hyvin yhteen. Tähän voisin lainata, "mä tykkään susta niin, että halkeen". Se oli se tunne tiistain ohjattujen jälkeen.

Ruutu
Ollaan treenattu jonkin verran ja sanoinkin, että meillä on ongelmana ollut se, että koira jää liian eteen ja näin ollen etujalat tulee nauhan yli. Häiriöksi oli laitettu paljon kartioita, eri kokoisia ja värisiä. Ohjaaja pyysi meitä näyttämään suorituksen, jätin etäisyyden lyhyeksi koska ei olla muutenkaan treenattu kovin pitkältä matkalta, arvatkaa oliko ongelmia koiralla mennä tarpeeksi "syvälle"? No ei! Ja ei muuta kun matkaa lisää, jälleen hyvin. Sen jälkeen meidän käskettiin ottaa täydeltä etäisyydeltä, ekalla kerralla Häjy juoksi ensimmäisen merkin luokse ja odottamaan lisäohjeita, annoin uuden käskyn ja sinne se paineli, täydellä vauhdilla ruutuun ja tippu maahan saman tien, kun annoin käskyn. Kertaakaan ei jäänyt liian eteen tai mennyt liian lähelle nauhoja jotta olisi jalat tullut yli.

Kotiläksyksi saatiin lisää treeniä täydeltä etäisyydeltä ja suositteli ottamaan mukaan vihjesanan jolla koira tietää, että ruutu on seuraavaksi vuorossa.

Jäävät
Tehtiin maahan ja istu jäävät. Ekana maahan meno ja Häjy tekikin nappi suorituksen, kouluttajakin totesi, että arvasi ettei tässä ole mitään ongelmaa, kun näki miten hyvin koira totteli ruudussa käskyä. Istumisessa eka oli ihan ok, kuulemma koira hetken mietti pitikö istua vai mennä maahan, pyysi toistamaan, kun arveli, että seuraavaksi käy niin, että menee maahan ja niinhän se teki. Pari kertaa toistettiin ennen kuin saatiin onnistumaan ja palkka.

Sinällään vähän ihmetytti istuminen sillä kotona teki edeltävänä päivänä oikein hienoja liikkeestä istumisia, tosin tarjosi sitä jo liikkeestä seisomiseenkin jossa sitten vahvistelin seisomista, liekkö siitä johtuvaa vai mistä, mutta muuten tosi onnistuneet treenit ja jäi tosi hyvä fiilis. Uusien eväiden kanssa kotiläksyjä tekemään. Treenivihkosen otin käyttöön johon yritän muistaa kirjoitella aina ohjatut ja omatoimiset treenit ylös niin pysyy paremmin kartalla eikä tule kulutettua koiraan loppuun hinkkaamalla koko ajan samoja juttuja. Lupaan teille myös ihan lähiaikoina pitkästä aikaa treenivideota. Ja voi vitsit, että mä odotan syksyn OnniDog leiriä! Meidät voi siis sieltä pongata.

Olisiko teillä jotain toivepostauksia mielessä?
Saa toivoa!

4 kommenttia:

  1. Mukava kuulla että Häjyn kanssa meni ohjatut todella hyvin! :) Toivepostaukseen heittäisin että että treenipostaus juurikin niillä videoilla höystettynä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jeps, nyt näyttäis onneksi että alkaa kelit vähän lämpeemää niin tarkenee ulkona treenata ja voi viritellä kameran. :)

      Poista
  2. Ihana kuulla, että teillä sujui! Ja se on kyllä mahtava fiilis, kun koira tekee täysillä juuri siinä, sun kanssa - ympäristöllä ei ole väliä, koska sinä ja sun kanssa tekeminen. Pilkkeen ollessa nuorempi oli ympäristö haaste, mutta nykyään se tekee kyllä ihan satasella mun kanssa. Ja tietäähän sitä onnistuneensakin jossain, kun meidän yhteistyö on kehittynyt niin paljon. :)

    Toivepostauksena mä sanoisin ehkä mielipidepostauksen, koska niitä on aina mielenkiintosta lukea :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on kyllä hienoa kun koiran kanssa pelaa yhteen ja se yhteistyö toimii. :)

      Kiitos ehdotuksesta, eiköhän tässä jotain voisi kirjoitella, kun saa inspiksen ja aiheen. :)

      Poista

Kiitos kommentista! ♥