torstai 4. elokuuta 2016

Alaosaston kentällä


Viimeinen viikko on ollut treeniä, treeniä ja treeniä, vähän uimista ja vielä kerran uimista. Jatkuu varmaan ensi viikkoon samanlaisena ja sitten saa Häjykin pienen miniloman hoitolassa, jonka jälkeen seuraa tosi koitokset. Apua. Treenit ainakin tuottaa tulosta sillä tänään, tiistaina koira teki tosi kivan ruudun ja merkin kierron. Seuraavaksi ohjelmassa olisi ottaa kokeenomainen.

Tällä hetkellä luotto koiran tekemiseen kasvaa koko ajan ja alkaa olemaan valoa tunnellin päässä, ohjaajan mokia korjailtu ja vihje opetettu koiralle, vieläkin jaksan ihailla tuon nopeaa oppimista. Minä yritän nyt ajatella koepäivää, käydä suoritusta läpi ja jännittää jännitykseni nyt pois jotta kisoissa fokus on hyvä enkä pilaa suoritusta jäätävällä jännittämisellä. Ehkä myös hiukan alkaa helpoittamaan fiilistä tuo, kun ruutu alkaa vihdoin olemaan voiton puolella eikä nyt tarvinnut minun käydä merkkaamassa sitä koiralle, vaan se tykitti sinne suoraan. Kerran otin vielä toisesta suunnasta ja kun sekin oli nappi suoritus, lopetettiin ruutu siihen.

Nouto oli ihan ok, palautus voisi olla nopeampi, mutta se kuitenkin toi ilman apuja suoraan mulle, ilman ylimääräisiä kaarroksia. Kaikinpuolin koiran tekeminen oli niin hyvää, etten alkanut tahkomaan yhtään enempää. Ongelmaliikkeet alkaa olemaan jo parempia, sellaisia, etten usko enään meidän niitä nollaavaan. Toki koe tilanne on aina eri.

Häjy pääsi tiistaina myös hierottavaksi ja perus tokokoira, kovin oli toispuoleinen ja huomasikin miten paljon enemmän oli jumissa vasemmalta. Hieman oli rauhaton hetken aikaa ja pyrki ylös, mutta rauhoittui tuttuun tapaa ja koira saatiin hyvin hierottua auki. Tässä taisi huomata, että ollaan treenattu nyt paljon enemmän mitä ennen viime hierontaa sillä koira oli huomattavasti enemmän jumissa ja vasemmat jumit hieman kipeitä. Liikkuminen parani huomattavasti ja peitsaus jäi taas pois.

Taran kanssa ollaan treenailtu useesti samalla kertaa kuin Häjynkin kanssa, välillä treenit ollut enemmän leikkimistä, välillä tekniikkaa. Maanantaina käytiin SPL:n alaosastolla ja jatkamme nyt heidän kanssa treenejä, pentukurssia on toisaalla pari kertaa vielä jäljellä, mutta sen jälkeen treenaillaan ohjatut ainakin toistaiseksi alaosaston kentällä. Tulevaisuudessa mukaan tulee purut, saalista aletaan ottamaan, kun hampaat vaihtuneet, eli lähdemme katsomaan onko koirasta ja minusta suojelun harrastamiseen.

Jonkin verran jännitti mennä täysin vieraaseen porukkaan uutena mukaan, mutta meidät otettiin tosi kivasti vastaan ja osan kanssa lensi juttua heti. Lapsinkin on täysin tervetullut treeneihin mukaan. Itselleni jäi tosi positiivinen kuva sillä tämä ei ole mitenkään itsestäänselvyys. Rockyn kanssa jäi hakuilun harrastaminen aikoinaan, kun meitä ei selvästikkään treeneihin kaivattu vaan oltiin aina ulkopuolisina, ei sellaiseen paljon kiinnosta mennä. Juuri hierojankin kanssa juteltiin miten kummallista on, että moniin porukoihin on todella hankala päästä uutena ja / tai vähän vieraamman rodun kanssa. Eikö jokaiselle voisi antaa mahdollisuuden? Miksi uudet koirakot jää niin monesti ulkopuolisiksi? Toki ymmärrän, että toiset ovat saattaneet treenata porukassa vuosikaudet, mutta silti. Eihän tämä olisi juuri mitään ilman samanhenkisiä ihmisiä, otetaan uudetkin vastaa positiivisin mielin!

14 kommenttia:

  1. Nythän oli oikein mukava postaus kaikin puolin! :) <3 Innolla odotan kuulumisia miten teillä Taran kanssa lähtee menemään ;) Ja Tampereella nährään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Siellä nähdään, tutut naamat vaan tuo itselleni paineita lisää.. Ärsyttävää. :D

      Poista
  2. Noo mä voin olla lellimässä Taraa sen aikaa :D

    VastaaPoista
  3. Tää postaushan tuli kun tilauksesta!
    Mä oon vähän eksyksissä Coran kans, tai en nyt varsinaisesti eksyksissä mutta mennään ens torstaina kotkaan SPL:alaosaston kentälle tutustumaan. Mua oikeesti jännittää ihan hirveesti lähteä sinne treeneihin mukaan "väärän värisen" kanssa just tosta syystä, mistä kirjoititkin. Yleensä kun uusia hieman nokitaan ja syrjitään treeneissä varsinkin jos rotu on eri kuin muilla. Mut saas nähdä kuinka tässä käy. Lähdenkö itku silmässä kentältä kotiin vai otetaanko meidät mukaan porukkaan. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aijaa kiva! Muistaakseni Taran sisko treenaa tuolla myös tai ainakin on treenannut. :) Mua varmaan itseeni jännittää myös kahta kauheemmin jos menis just na. väärän rotuisen kanssa. Varsinkin, kun tietää miten vaikeeta joskus voi olla porukoihin mukaan pääseminen. Välillä tuntuu, että pitäis olla koirapiireissäkin kauheet suhteet jotta pääse harrastamaan, varsinkin niillä joilla ei ole mitään sakua, belgiä tai bortsua.

      Poista
    2. No niinpä. Mua kiinnostais hirveesti kokeilla Remon kanssa vesipelastusta. Mut puhuttiin vaan yks päivä kaverin kanssa kun se just pääs yhteen ryhmään, että noihin vepe porukoihin tuntuu olevan vielä vaikeempi päästä mukaan. Tulijoita ois jonoksi asti.

      Poista
    3. Niihin on hirveesti halukkaita, vapaat paikat varmaan aika kortilla... Täällä olis porukka mihin pääsisi, mutta treenaa nyt sellasina päivinä, kun meillä on muut treenit niin ei päästä. Olisin kans halunnu Häjyn kanssa koittaa, mutta toko ja tottis treenit menee edelle.

      Poista
  4. Hyvä postaus taas! Mekin ollaan menossa tänä syksynä spl-helsingin kentälle treenaamaa tokoa. Mutta mua vähän jännittää mennä sinne, koska oon vasta 14v

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon. :) Ei omaa ikää kannata jännittää, minusta ainakin on hienoa, että nuoretkin on innokkaita harrastamaan. Täytyy yrittää vain itse olla avoin. Tsemppiä!

      Poista
  5. Ei liity postaukseen mitenkään, mut olikohan sulla koirilles tää nahkapallo (http://www.dog-cat.fi/fi/tuotteet/harrastusvaelineet/pallot/klin-nahkapallo/) vai onkohan se vilahtanut jonkun toisen blogissa ja nyt vaan sekotan tyypit... Eniveis, jos sulla on tommonen lussu versio tosta pallosta, niin miten kova se mahtaa olla? Et onko se nahka kovaa vai semmosta suht pehmeää?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On ollu punaisena ja semmonen luttana pehmee. Hajos viikossa, ensin meni rikki tuo remmi ja sen jälkeen koko pallo. Ei kestäny ainakaan meidän koiria vaikka käytin pääasiassa treeneissä palkkana. Itse en osta enään ikinä. Kyllä hatutti maksaa pari kymppiä pallosta joka hajos käsiin. Enkä välttämättä kyllä voisi oman käyttökokemuksen perusteella suositella muillekkaan.

      Poista
    2. Nooohh :D Just! Voi kyllä olla, että meidän käytössä kestäis... Mut enpä taida lähtee kokeileen, pitäydytään suosiolla jo hyväks ja kestäviks todetuissa leluissa. :) Kuitenkin toi pallo on melko tyyris tosiaan.

      Poista
    3. Mäki kuvittelin et ois kestänyt meillä, mutta oli iiiiso pettymys... Ohan tuo aika tyyris ja toista kertaa en olisi tuosta valmis maksamaan.

      Poista

Kiitos kommentista! ♥