perjantai 11. marraskuuta 2016

Kenraalit

Koko viikon olen pohtinut tulevaa koetta, mennäänkö vai skipataanko? Toki hieman ollut kiinni saadaanko toista autoa lainaan, sillä oma autoni ei starttaa. Tavallaan sitä on nyt alkanut Häjyn kanssa pelkäämään sen mielentilaa ja stressaantuuko se koe paikalla vai ei... Ehkä myös hieman nuo kaksi nollatulosta kisakirjassa kummittelee, tuleeko siihen vielä kolmas? Varsinkin, kun se treeneissä osaa ja päästään koko ajan eteenpäin eikä vain poljeta paikoillaan. En niinkään kilpaile muita vastaan, kilpailen itseäni vastaan ja meitä koirakkona vastaan, joka luo myös sitä jännitystä.

Toisaalta fiilistä helpottaa, kun tietää mitä kilpailupaikalla on luvassa, rento ja loistava ilmapiiri! Seuramme kokeissa on aina mahtava käydä, kun vieraatkin juttelee ja tsemppaa toisiaan, yksin ei tarvitse olla vaikka yksin lähtee. Siellä ei naureta toisille ja toisten epäonnistumisille, niistä keskustellaan suorituksen jälkeen ja toivotetaan tsempit jatkoon. Ei ole sellaista hampaat irvessä kilpailemista.

Kävin tänään hallilla treenaamassa, hakemassa lopullista päätöstä kokeen suhteen, lähinnä ottaen sitä ruutu ja merkin kiertoa jotka on nyt joka kokeessa olleet ne kompastus kivet. Jälleen kerran treeneissä ei suurempia ongelmia ollut. Aloitin merkin kierrolla ja olin laittanut ruudunkin valmiiksi, kyllähän se sinne ruutuun alkuun yritti koko ajan, mutta vein kerran pallon merkin taakse ja kehuin sitä paljon jotta se saa itseluottamusta tekemiseen. Ruutuun menossa ei ollut ongelmia, ruutu on sille vahva, turhankin vahva, kun se haluaisi tehdä vallan sitä. Ruudun jälkeen taas merkin kiertoa, mutta lähetys eri suunnasta. Ei ongelmaa, nyt ei pinkaissut ruutuun vaan lähti tekemään haluttua asiaa. Bileet, hetkin lelujen heittelyä, koira autoon ja Taran vuoro.

Taran kanssa otin perusasentoa, seuraamista ja pikkaisen jääviä sekä eteen tuloa. Yritellään seuruussa pikku hiljaa nostaa kättä ylemmäs ja alkaa häivyttämään sitä pois. Loppuun koitin seuruuttaa lyhyitä pätkiä pallo kainalossa ja ihan kivasti teki. Mukava asenne kakaralla tekemiseen.

Taran treenin jälkeen vaihdoin ruudun ja merkin kierron paikkoja ennen koiran hakemista halliin. Ruudun laitoin tarkoituksella nyt paikkaan jossa on lähellä muita tavaroita häiriönä. Kiertäminen taas samaan suuntaan missä ruutu oli aikaisemmin, mutta eri kohdassa ja lähetys pikkaisen pidemmältä matkalta. Aloitettiin kierrolla ja nyt ei ollut koiralla enään minkäänlaista epäröintiä, ruudun kanssa se hieman hämääntyi, kun ruudun takana olikin pyötä ja tuoleja, mutta hyvää häiriötä. Pari onnistunutta toistoa ja vielä kerran merkin kierto jotta nään jääkö ruutu päälle jos kokeessa liikejärjestys on sellainen, että ruutu on ensin. No ei jäänyt ja koira suoritti tosi hienon merkin kierron. Bileet ja taas hieman leikkimistä ja kotiin.

Jälleen jäi treeneistä tosi hyvä fiilis ja helpotti sen verran omia ajatuksia, että kokeeseen mennään, mutta oma luottamus ei ole parhaalla mahdollisella tasolla. Jos ongelmia kokeessa on, ne on hyvin todennäköisesti jälleen ruudun ja merkin kierron kanssa. Helpolla tuo koira ei kyllä enään päästä, joutuu tosissaan miettimään asioita ja miten sitä ohjaa. Itse pitää myös yrittää saada kokeeseen iloinen mieli ja iloiset käskytykset niin koirakin pysyy rennompana ja sen halu tehdä kanssani pysyy hyvänä. Ei auta kuin toivoa nyt vihdoin edes sitä tulosta, vaikkei sitten ykkös tulosta, mutta edes tulosta. Pitääkää peukkuja!

Loppuun vielä Taran treeneistä pieni video, valoitusta olisi kuitenkin saanut säätää enemmän.


6 kommenttia:

  1. Tsemppiä kokeisiin ;) ps.Mahtava video! Hyvän näköistä tekemistä!

    VastaaPoista
  2. Eiköhän se tulos sieltä kisakirjaan napsahda, tsemppiä hurjasti!!
    ja voiettä tykkään tuosta siun mustasta. viretila kyllä enemmän ku kohillaan❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaan. :)
      No niin minäkin! Se on kyllä oikein pätevä kakara!

      Poista
  3. Tsemppiä kokeeseen! :) Tara on kivan aktiivinen sua kohtaan,se on hyvällä mallilla! :D

    VastaaPoista

Kiitos kommentista! ♥